\(\renewcommand{\vec}[1]{\mathbf{#1}} \DeclareMathOperator*{\sijoitus}{\Big/} \newcommand{\eval}[2]{\sijoitus_{\kern-0.7em#1}^{\kern0.7em#2}\!} \)

4.4.7.1 Yleinen muoto y = kx + b
Kuva 1
Kuva 2
Suoran yhtälö voidaan paria poikkeusta lukuunottamatta kirjoittaa muotoon y = kx + b, jossa y ja x ovat muuttujia ja k sekä b vakioita (lukuja, jotka eivät muutu, vaikka muuttujien arvot muuttuisivatkin).

Yhtälössä x:n kerroin k on nimeltään kulmakerroin, joka ilmaisee suoran kaltevuuden. Toinen vakio b puolestaan antaa suoran ja y-akselin leikkauspisteen korkeuden eli y-koordinaatin arvon.

Kuvassa 1 on neljä suoraa, joiden vakio b vaihtelee. Vertaa sen arvoa y-akselin leikkauskohtaan.

Kuvassa 2 puolestaan suorien kulmakerroin vaihtelee, mutta vakiotermi b pysyy samana.

Poikkeuksellinen kulmakerroin: Pystysuorat suorat annetaan pelkän x-koordinaatin avulla muodossa x = 3. Tällaisen suoran kulmakerroin ei ole määritelty, koska laskussa tulisi jako nollalla (voidaan ajatella, että kulmakerroin on ääretön ∞).

Huomaa, että yhtälön voi useimmiten muokata alussa mainittuun muotoon. Esimerkiksi yhtälöstä 3x = 6 − 3y saadaan y-muotoinen seuraavasti:

3x = 63y +3y
3x+3y = 6 3x
3y = 3x+6 : 3
y = x+2