6.4 Rasiakuvaajat
| Kuva 1 |
|---|
 |
| Kuva 2 |
|---|
 |
| Kuva 3 |
|---|
 |
Rasiakuvaaja on tilastollinen kuvaaja, jossa suorakulmion reunat näyttävät tilaston ala- ja yläkvartiilin arvon (Q1 ja Q3). Suorakulmion sisällä on pystyviiva, joka osoittaa mediaanin arvon (Q2).
Rasiakuvaajan ”viiksien” pituudet voidaan piirtää eri tavoilla:
Menetelmä 1: yksinkertaisimmassa menetelmässä viikset ulottuvat aina tilaston pienimpään ja suurimpaan arvoon.Menetelmä 2: menetelmä (jota esimerkiksi TI-inspire käyttää) on rajoittaa viiksien pituudet niin, että viiksi alaspäin / vasemmalle ulottuu pienimpään arvoon, joka on korkeintaan 1,5 kvartiilivälin pituuden (Q3 − Q1) päässä alakvartiilista. Vastaavasti viiksi ylöspäin / oikealle ulottuu suurimpaan arvoon, joka on korkeintaan 1,5 kvartiilivälin pituuden päässä yläkvartiilista. Viiksien ulkopuolella mahdollisesti jäävät arvot merkitään pisteinä.
Kuvassa 1 on TI-nspire-laskimella tehty rasiakuvaaja ja siihen liittyvät arvot näkyvät kuvassa 2. Kyseisessä tapauksessa tilasto on luokiteltu, jolloin kutakin luokkaa vastaavana likiarvona käytetään luokkakeskusta. Viiksien ulkopuolelle ei tässä tapauksessa jää arvoja.
Huom: TI-nspire haluaa välttämättä merkitä frekvenssisarakkeen nimen ikäänkuin pystyakselille, vaikkei rasiakuvaajassa pystyakselia olekaan (kuvassa 1). Käsin piirrettäessä nimeä vain x-akseli (lukusuora). Kuvassa 3 on malli simppelistä rasiakuvaajasta. Kuva ei liity kahteen aiempaan kuvaan.
Laskinohje (Tinspire): Tarkemman ohjeen löydät seuraavasta linkistä:
www.opinnot.net/kokonaisuudet/index.php?id_kokon=223