\(\renewcommand{\vec}[1]{\mathbf{#1}} \DeclareMathOperator*{\sijoitus}{\Big/} \newcommand{\eval}[2]{\sijoitus_{\kern-0.7em#1}^{\kern0.7em#2}\!} \)

Rasiakuvaajan tulkinta

Kahden kylän ikäjakauma

Rasiakuvaaja mahdollistaa nopean katsautsen tilaston luonteeseen. Erityisesti rasiakuvaaja antaa tietoa arvojen jakautumisesta ja jakauman vinoudesta. Rasiakuvaaja antaa suoraan kvartiilit ja yleensä myös pienimmän ja suurimman arvon.

Jos rasiakuvaajan laatikko-osa on leveä, viittaa se siihen, että arvot ovat enemmän hajallaan (suurempi hajonta) verrattuna kapeaan laatikko-osaan. Laatikon leveyttä sanotaan kvartiilivälin pituudeksi ja tuolla välillä sijaitsee noin 50 prosenttia kaikista arvoista.

Vaihteluväli on aineiston pienimmän ja suurimman arvon väli. Vaihteluvälin pituus on suurimman ja pienimmän arvon erotus.

On hyvä pitää mielessä, että rasiakuvaajan antamat tiedot ovat usein likimääräisiä. Erityisesti, kun kuvaaja on tehty luokitellun taulukon pohjalta, tai muuten kun samat arvot esiintyvät toistuvasti aineistossa, voi kvartiilien väliin tai ulkopuolelle jäävien arvojen määrä olla jotakin muuta kuin tarkasti 25 %.

Oheisessa kuvassa on esitetty kahden kylän asukkaiden ikäjakaumat rasiakuvaajien avulla. Sovitaan, että ylempi vastaa kylää A ja alempi kylää B. Rasiakuvaajista voi päätellä muun muassa seuraavia asioita:

  • kylässä A on suhteellisesti enemmän vanhempia ihmisiä
  • kylässä A noin puolet ihmisistä on yli 60-vuotiaita, kun taas kylässä B yli puolet on alle nelikymppisiä
  • kylässä A ihmisten iät jakautuvat tasaisemmin: kvartaaliväli on \([30, 70]\), kun se kylässä B on \([20, 50]\). Kyseisellä ikävälillä on kummassakin tapauksessa noin puolet asukkaista ja kvartaalivälin pituus on kylässä A suurempi kuin kylässä B
  • kylässä A nuorin asukas on viisi ja vanhin 100 vuotta
  • kylässä A nuorin asukas on vastasyntynyt ja vanhin 85 vuotta
  • kylässä A on yli 25 prosenttia asukkaista eläkeläisiä
  • kylässä B on noin 25 prosenttia asukkaista alle kaksikymppisiä